Miten nostin kuukausiansiot 3500€ 10 000€
Noniin eli miten mä oon enemmän kuin tuplannut mun tuloni itseasiassa alle kahdessa vuodessa.
Mä oon aikaisemmin toiminut kuukausipalkalla palkkatöissä. Mä oon ihan ekana työpaikkana hoitanut hautausmaan puutarhaa ja siitä lähtenyt lähihoitajaksi toimien päihdepuolella ohjaajana. Sen jälkeen oon lähtenyt opiskelemaan toimintaterapeutiksi ja valmistuttuani oon mennyt esimieheksi ja siitä pikkuhiljaa vastuu on kasvanut. Lopussa työskentelin tulosvastuullisena johtajana yksityisellä sektorilla sosiaalialalla. Silloin kun tein sitä työtä koin tienaavani tosi kivasti, varsinkin kun tunnetusti sosiaali- ja terveysalalla palkat ei oo isot vaikka olisi vastuuta. Mä tein tosi tosi paljon töitä. Tein ihan varmasti enemmän kuin mitä viikkotunnit olis sallinut. Aamuvirkkuna aloitin usein työt jo 5.00 ja vielä illalla ennen nukkumista selvittelin akuutteja asioita viesteillä. Tein siis paljon enemmän mistä mulle tavallaan maksettiin. Silti mä koin olevani tosi onnekas ja tykkäsin siitä työstä tosi paljon.
Mulla on tapana antaa itsestäni 110% kun oon oikeasti innostunut ja siitä työstä olin. Tykkäsin tosi monesta asiasta. Tosin joutusin usein pettämään lupaukseni lapsille, koska organisaatio uudistusten vuoksi sai aina olla selvittelemässä jotain haastetta. En pystynyt olemaan lapsille läsnä, koska monet asiat töissä vaati pikaista ratkaisua ja selvittämistä. Jouduin toimimaan vastoin mun arvojani. Tätä myöden myös huomasin, että se mitä teen ei ole enää linjassa siihen mun unelmaan.
Päätin irtisanoa itseni kun tuli niin sanoen mitta täyteen ja aloin toimimaan yrittäjänä. En oo ikinä ajatellut, että musta tulis yrittäjä, koska yrittäjän malli oli mun mielestä sellainen mihin en halunnut. Mun mielikuvissa yrittäjä tekee aina ympäripyöreää päivää ja silti kaikki asiat ovat huonosti. Jännä ajatella mistä tämäkin mielikuva on syntynyt. Musta Suomessa puhutaan yrittämisestä hirveän negatiiviseen sävyyn. Tai on ainakin aikaisemmin puhuttu. Tän takia mäkin olin tosi pitkään palkkatyön puolesta puhuja ja olin varmaan vannonut, etten ikinä lähde yrittäjäksi.
Mulla tosiaan ei ollu hirveesti mitään suurta ajatusta mitä mä lähtisin tekemään kun olin irtisanonut itseni. Tosiaan se yrittäjyys oli aluksi mulla sellaisena ajatuksena, että se on välivaihe missä katselen uutta suuntaa itselleni. Olin tosiaan jossain vaiheessa sattunut perustamaan yrityksen, kun kokeilin vaatteiden jälleen myyntiä (ei ollut muuten mun homma :D). Olin laittanut myös papereihin toimintaterapian, joten ajattelin voivani tehdä sitä hetken yrittäjänä, koska Y-tunnus oli jo valmiina.
Selvittelin asioita ja päätin toimia alihankkijana toiselle yritykselle, koska kynnys aloittaa näin oli pienempi. Itsellä ei tarvinnut olla tiloja, eikä välineitä. Samoin kilpailutuksiin oli jo osallistuttu. Aloitus oli siis helppo. Tosi äkkiä alkoi tulemaan asiakkaita Kelasta ja sairaanhoitopiiristä. En ollut oikeastaan siis päivääkään ilman tekemistä ja työtä irtisanoutumisen jälkeen. Mä ite ajattelin sen olevan välivaihe, jossa mulla on aikaa etsiä uutta työtä itselleni.
Mä olen onnekkaassa asemassa siinä, että oon elämäni varrella tehnyt valintoja ja päätöksiä, jotka on myöhemmässä elämän vaiheessa mahdollistanut mulle asioita. Nytkin mulla oli helppoa lähteä yrittäjäksi ja asiakkaita tuli oikeastaan ilman mitään suuria ponnisteluja. Tästä oon siis oikeasti tosi kiitollinen ja koen olevani onnekas.
Mä oon aina ollut silleen innokas oppimaan uutta ja oon innokas keksimään uusia juttuja ja heittäydyn mielelläni uusiin asioihin. piirteen ansiosta koen mulle olleen helppoa ryhtyä kokopäiväiseksi yrittäjäksi. Mulla on sellainen vahva luotto elämään ja siihen, että se kantaa.
Yrittäjänä oon saanut nyt itselleni isommat tulot mitä aikaisemmin edes osasin ajatella paljon pienemmällä työmäärällä ja vapaudella määritellä omat aikataulut. Tällä hetkellä teen töitä keskimäärin 6h päivässä pitäen lomaa 3kk vuodessa. Teen toki paljon muutakin ja ideoin asioita, joita en koe työksi. Varmaan jos ihan kaikki lasketaan päivät on pidempiä, mutta en koe sitä mitä teen ni työksi ku se innostaa mua niin paljon. Se myös antaa mulle paljon.
Mitä mä oon sit tehnyt, että oon päässyt tähän. Se on vaatinut paljon henkistä työtä. Se on vaatinut sen, että mä kohtaan itseäni. Skannaan omia tunteitani ja ajatuksiani. Mä oon ihan mielettömästi työstänyt omia pelkojani ja estäviä ajatuksia. Mullakin on sisällä se pieni ääni, joka kertoo mulle että apua. Mä oon ihan samalla tavalla epäillyt omia kykyjäni, taitojani ja älyäni ryhtyä tekemään uusia asoita, jotka on kutsunut mua. Mä oon joutunut menemään henkisesti oman mukavuusalueeni ulkopuolelle jossa koen olevani epävarma ja hieman hukassa.
Mä oon joutunut kohtamaan omat arvoni ja miettimään hyvinkin syvältä itseäni. Mä oon kirjoittanut matkan varrella monta päiväkirjaa, jossa tarkastelen itseäni, omia ajatuksiani ja omia tunteitani. Oon kyseenalaistanut omat ajatukset ja niiden paikkansapitävyyden. oon ohjelmoinut omia ajatuksiani uudelleen niin, että ne tukevat ja ovat linjassa omiin unelmiini. Se on se työ mitä oon joutunut tekemään ja teen edelleen.
Mun aamu rutiineihin kuuluu hetken meditointi, jossa ohjelmoin ajatukseni iloon, positiivisuuteen ja omiin unelmiin. Teen kiitollisuus listaa asioista, joista olen elämässäni kiitollinen. Tän mä teen ennen ku muu perhe herää. Tykkään herätä aikaisin. Mulla on aina menossa jokin itseä kehittävä kurssi ja aamuisin tykkään kirjoittaa ylös asioita. Pohdin paljon ja tarkastelen itseäni.
Päivät on yleensä täynnä tohinaa ja kiirettä töiden, arjen, lasten harrastusten ja omien hevosten vuoksi. Iltaisin otan aina oman ajan itselleni. Kirjoitan taas asioista ja kiitollisuudesta. Käyn läpi myös omia pelkojani ja estäviä ajatuksia. Kirjoitan onko oma toiminta linjassa omiin unelmiin vai annanko jonkin ajatuksen tai pelon estää tekemästä niitä asioita joista unelmoin.
Mä siis teen työtä itseni kanssa paljon. Haastan itseäni menemään mukavuusalueen ulkopuolelle ja tekemään asoita jotka innostavat. Mä ajattelen, että tää on sellainen johon jokainen pystyy.